Paratiisin puutarhaa kolmessa sukupolvessa

Ompelin ruskeasta Paratiisin puutarhasta joulumekot itselleni, pikku-E:lle sekä äidilleni joulupakettiin. Erikan mekko on malliltaan samanlainen kuin edellisen postaukseni punainen tonttumekko. Omasta ja äitini mekoista tein samanlaiset: vuoritettu hiippahuppu, jossa kiristysnyöri reunassa, pitsivetoketju, pitkät hihansuuresorit ja kaaritasku. Kaavan pohjana on Linnelin MIW.

Joulupukin tulo hieman jännitti Erikaa, ja rohkaisuksi tässä nautitaan tädin kanssa kettukarkkia <3

 

 

 Tässä toivutaan äidin sylissä kuumeesta <3

Tämä tonttulakki on typykälle niin mieluinen! Kuinkahan raaskin ottaa sen pois käytöstä pian, kun joulu pitää korjata odottamaan vuoden 2014 joulua...

Tonttutytölle mekkonen

Punaisesta Paratiisin puutarhasta riitti haalarin lisäksi vielä mekkoonkin <3  Hiippahuppu, pitkät hihansuuresorit ja nappilista. Näitä on tullut tehtyä :D Sovituskuvia ei ole valitettavasti juuri nyt saatavilla: ennen joulua tohinaa oli niin paljon, että mekko ehti likaantua aina ennen kuin ehdin kissaa sanoa ja nyt olemme sairastaneet koko perhe korkeaa kuumetta Tapaninpäivästä lähtien-  pukukoodina yöpaita. Mekko on "pitkä", mikä toimii nykyisin, kun neitiskä juoksentelee eikä konttausvaraa tarvitse ottaa huomioon.

Tässä vielä lähikuvaa taskunsuusta. Lenkkipitsi taskunsuuresorin alla on oikeasti jostaville kankaille tarkoitettua nappi- tms. nauhaa, jonka nimeä en kuollaksenikaan muista. Omani olen hankkinut paikallisesta kivijalkaliikkeestä, Kangasvillasta.

Nuorten herrojen tonttulakkiaskartelut

Nuorilla herroilla oli pikkujoulukutsut muutamille kavereilleen ennen joulua. Samaisena iltapäivänä käydessäni Sinooperissa mukaani tarttui kankaalle tarkoitetut kohovärit ja ajatus ohjelmanumerosta pikkujouluihin: kotiin päästyäni surautin muutaman tonttulakin ja illalla jokainen pikkujouluvieras sai koristella oman tonttulakkinsa. Oli mukavaa nähdä, että lapset innostuivat askartelusta, vaikka nuo 7-8 -vuotiaat aluksi epäileväisiä asian suhteen olivatkin. Värin täytyi kuivua vähintään 12 tuntia, ja koska väriä oli paikoin runsaasti veinkin lakit kuivumaan saunaamme, jossa on ainavalmiskiuas. Ilman olisi kuivuminen kyllä vienyt enemmän aikaa :D Pojat veivät lakit ystävilleen seuraavana aamuna kouluun.

Kummitytölle mekkonen Waterlilysta

Nuorin kummityttömme sai joululahjaksi huppumekon Metsolan puna-sinisestä waterlilystä. Ompelin mekkoon myös kaaritaskun, jonka kiinnitin peittarin leveällä kolmineulatikillä nurjalta. Taskunsuun resorin alle kiinnitin lenkki-"pitsin". Hiharesoreista löytyy saumasta samaista lenkki-pitsiä myös punaisena. Taskunsuiden tai päänteiden pitsinkiinnitys sujuu peitetikkikoneella ja kantinkääntäjällä vaivattomasti, kun ompelee pitsin ensin ompelukoneellaa paikoilleen pitkällä pistolla. Tällä tavalla pitsi kulkee helpommin tasaisesti ja näkyviin jää saman verran varsinaisen kantin alta.  Janomen omistajille vinkiksi, että liukusäädin kannattaa säätää hieman paksummalle kuin normaalisti.

Wave-mekot pukinkonttiin

Kummityttömme ja siskonsa joulupakettiin pakkasimme mekot Metsolan sinisestä Wavesta. Tehosteeksi laitoin pääntien kanttauksen alle pinkkiä "pompulanauhaa" ja helmakäänteen ompelin pinkeillä langoilla. Käänteisiin olen käyttänyt viimeaikoina paljon peitetikkikoneen kolmineulaista tikkiä "nurinpäin". Sillä saa mielestäni kivasti ilmettä viimeistelyyn. Kankaasta täytyy mainita sen verran, että olipahan harvinaisen kettumainen leikattava, varsinkin kun kuvio oli aavistuksen painettu vinoon. Väri on kuitenkin ihanan raikas ja lopputulos toivottavasti pienille neideille mieluinen :)

Kukkaro Marimekon Nadjasta

Joulukiireiden jäljiltä on purkamatta kymmenkunta blogipostausta. Mitä enemmän niitä kertyy, sen hankalammaksi purkamisen aloittaminen käy...  Meillä on tapana muistaa lasten opettajia ja  "tarhan aikuisia" jouluna ja keväällä lomien alkaessa. Esikon opettaja on ymmärtääkseni melkoinen Marimekon ystävä, ja hänelle teimme kukkaropussukan Marimekon Nadjasta. Mukaan meni lasten askartelema Lumiukkosoppa. Kukkaroon piirsin kaavan, joka koostuu kolmesta kappaleesta.  Sivukappale tuo kukkaroon lisätilaa ja avartaa suuaukkoa.

"Tonttu"-haalari

Pikkuinen tonttu hyppeli näin,

 jalassa tossut väärinpäin.

 Pikkuinen tonttu huuteli näin:

 Tästä se joulu alkaa!

 Tip tap huuteli näin,

tip tap, huuteli näin:

 Tästä se joulu alkaa!

 

"Tonttu-puku" Verson Puodin ihanasta Paratiisin puutarhasta <3 Väri on niin herkullinen! Tästä odottaa vielä leikeltynä mekkokin neidille, kiitos Puodin runsaan mittomisen. Raitaresorin olen ostanut Pehemiältä. Tästä tuli mielestäni jouluinen, hyvänmielenpuku :)

Haalarin kaavan olen muokannut itse, esikuvana Verson Puodin "muista ilo"-jumpsuit. Tytär on mennyt niin venähtämään, että aiemmin tekemäni posliinikoira-, sokerihiiri- ja perhosprinsessa -jumppikset ovat kaikki käyneet kittanoiksi (kyynel).  Tokihan tilanne antaa nyt hyvän syyn ommella lisää näitä suurempia.

Villikko pukeutuu pikku-kettuun

Ompelin Pikku-Eemelille pahimpaan yökkäripulaan överihaalarin :D Ommellessa hiukan epäilytti, että mitä tästä oikein syntyy, kun haalarissa on "kaikki mahdollinen": väriä, raitaa ja vieläpä pitsivetoketjukin. Lopputuloksesta kuitenkin tykkää sekä äiti että tytär. Kaavana haalarissa on hieman muunneltu Villikko (Ottobre Design 1/2013). Muutin mallia siten, että ompelin lahkeiden haaraosan kiinni ja lisäsin etukappaleelle vetoketjun. Kangas on ihanan pehmeää Riemulin kettua, raitaresorin olen tilannut Pehemiältä ja pitsivetoketjun Selialta. Pitsiketjun alapää aiheutti hetken päänvaivaa, mutta sitten päädyin pyöristämään sen saksilla siten, että malli vastaa sivuja, ja "sulattamaan" leikkuupinnan purkaantumisen estämiseksi. Villikosta täytyy mainita sen verran, että mallissa lienee lyhyt olka-haara mitta: vaikka neitiskämme piskuinen onkin jouduin ottamaan olka-haara- mitan koosta 86 ja muuta koosta 80. Vetoketjun tukemiseen kokeilin ensimmäistä kertaa irtirevittävää tukikangasta. Leikkasin suikaleet, jotka saumuroin suoraan reunoihin, ja vetoketjun kiinnittämisen jälkeen leikkasin vain ylimääräiset pois. Kätevää ja nopeaa :)

...ja se pikku-kettu sanoo kuulemma "hau" <3

Joulunodotusta ja Lumiukko-soppaa

Kun pakkanen ulkona otettaan kiristää,

lumiukko-soppa tää mieltäsi piristää.

Ensin kuumaan veteen liemi keittele,

ja kuivatut lumipallot mukaan heittele

lopuksi vielä kunnolla lumiukon kävelykepillä sekoittele.

Soppa lämmittää ja ilostuttaa mieltä,

saat näyttää pakkasukolle kieltä!

Ihanaa joulunodotusta kaikille! Kiirettä pitää arjen koukeroissa ja päivitykset ovat olleet erittäin harvassa. Lisäksi tähän vuoden aikaan kun ei kaikkia valmistuneita ompeluksia pysty edes esittelemään ennen kuin Ukko Punanuttu käy kierroksellaan. Tänään pidimme lasten kanssa joulutervehdys-pajaa ja askartelimme Lumiukko-soppa pusseja. 

Yhteen pussin tarvitset:

1 kpl kaakaojauhe pss

1 kpl joulukeppi

vaahtokarkkeja

paperipäällysteisiä suklaakarkkeja

Lisäksi:

Kartonkia

Läpinäkyvä pakastepussi

Niittari