Ompelukärpäsen purema alkoi vaikuttaa keväällä ennen pikku-neidin syntymää vuosien tauon jälkeen. Toteutin tuolloin myös pitkäaikaisen haaveeni ja ostin käytettynä vanhan, mutta toimivan saumurin. Ajatus yksilöllisistä lastenvaatteista omille muksuille myös miellytti minua, ja rohkaistuin kokeilemaan trikoopaitojen ompelua saumurin oston myötä, joka oli askel kohti "siistimpää työjälkeä" (lue: ilkeää pidättää lapsilla omatekemiä kuteita ;)
Nyt kesän käännyttyä syksyyn olen käyttänyt enemmän ja enemmän vähästä "vapaa-ajastani" ompelusten parissa, ja tilasinpa siinä sivussa Ottobren sekä kohtuullisen läjän erilaisia trikoitakin. Vähitellen olen myös toipunut bloggaus-ähkystä, jonka sain taloprojektimme parissa (vasarajanauloja.vuodatus.net), ja alkoi tuntumaan, että ehkäpä tämä ompelu olisi se seuraava juttu, josta haluaisin kirjoitella.
Tämän lyhyen alustuksen jälkeen itse asiaan ;) Pikku-neidille syntyi Myllymuksuilta tilatusta omena-trikoosta tunikamekko Ottobre 4/2012 Autmun Bouquet kaavalla koossa 68. Työn toteutuksessa oli hieman mutkia matkassa, mutta minähän opettelen aina kaiken kantapäänkautta: Jersey trikoon rypyttämistä en saanut millään toimimaan ohjeessa neuvotun kumilangan kanssa: kumilanka puski ohuesta trikoosta rumasti kankaan oikealle puolelle eikä ompelujäljestä muutenkaan saanut sen osalta tasalaatuista. Parin yrityksen ja (purkamisen ruijanlappilaiseen tyyliin) jälkeen päätin korvata kumilangan framilon-nauhalla. Framilon oli sekin minulle uusi tuttavuus, ja vaikka rintarypytys menikin sillä "kerrasta purkkiin", jouduin kaula-aukon rypytyksen purkamaan kertaalleen. Tai, no ollakseni rehellinen, olin minä kantannutkin jo pääntien, kun vasta sovituksessa tajusin sen olevan aivan järkyttävän suuri :p Ratkoja kauniisti käteen, framilon tiukemmalle, resoria lyhemmäksi ja se tärkein: silmäys kaula-aukon kokoon käyttäen vähän tervettä maalaisjärkeä ennen kanttauksen kiinnittämistä ;)Valmis!
siitä se lähtee, koukuttava harrastus. ;) kaunis mekko.
VastaaPoista