Hurmaava Hurmuri

Jättiläismunkinpaistaja uudessa Hurmuri-hupparissaan <3 Alkuun nahistaneesta Be Careful Out There -kaavasta näyttää nappilistamuunnoksen myötä tulleen niin äidin kuin poikienkin suosikki.

Hupparin miehusta ja selkä ovat Hurmuria, joka on Verson Puodin tuotantoa. Olen vieläkin aivan fiiliksissä, kun löytyi laadukasta joustista, jota voi pestä ilman kommervenkkejä: Kankaita noutaessani kysäisin esipesusta, ja Verson Puodin isäntä kertoi heidän pesseen hurmurit, paisteet ja kunkut samassa koneessa ja rummutelleen mennen tullen. Normaalisti en olisi laittanut voimakasta vihreää ja keltaista samaan koneeseen, mutta päätin kokeilla ja nakkasinpa muutakin pyykkiä sekaan :) Kankaat tulivat pesusta täysin priimana :) Tällaisia kankaita lisää!! Mallilla "pienet" koiruudet mielessä ilmeestä päätellen :D

Hihat ja huppu ovat Metsolan raita-joustofroteeta. Leikittelin hihansuuresoreiden kanssa ja toiseen hihaan päätyi mustaa ja toiseen puolestaan keltaista resoria. Nappilistan nepeissä toistuvat hupparin värimaailmasta vihreä, keltainen ja musta. Prymin pihdeillä onnistui pienen asettelun jälkeen kiinnittää Baby Rolandin nepparit aivan kohtuudella.

Vaellusahkiomme: the Hamsteri

Pääsiäinen tuli ja meni, mutta olipahan ihanan rentouttavaa ja kiireetöntä oloa perheen kesken :) Meillä on aika kiireinen kevät, ja teki oikein hyvää puhaltaa muutama päivä ennen kuin menot taas todenteolla jatkuvat. Pääsimme testaamaan myös tekemääni vaellusahkiota (lapset ristivät vaelluashkion Hamsteriksi :D),  kun hoidimme menopelin ajokuntoon tätä viilkonloppua silmällä pitäen.

 

Ahkio on koottu soveltaen JR-27 mallia, jonka tekemiseen löytyy ohjeet esimerkiksi täältä. Pituutta ahkiollamme on n. 175cm ja leveyttä vajaat 40cm. Runko on koottu 15mm höylätystä laudasta, jonka pintakäsittelin sävytetyllä Miranolilla. Pohja on tehty 2mm vahvasta polyeteenilevystä ja jalakset samaisesta tavarasta vahvuudessa 8mm. Rungon ja pohjan väli on tiivistetty kosteudenkestävällä polyuretaaniliimalla. Vetoaisoina toimivat 15mm lasikuituputket, jotka kiinnitetään putkenkiristimillä 16/23 topair-letkuun, joka puolestaan on pultattu rungosta läpi. Kuormapeitteeksi valitsin EK:sta Sunbrella Yacht Stripes akryylikangasta.

 

Vetovyöksi valitsimme nahkaisen painonnostovyön, johon suutari kiinnitti D-lenkit. Vetoaisan toisessa päässä puolestaan on pistoolihaka, joka kiinnitetään D-lenkkiin. Pistoolihaka on pultattu topair-letkun läpi. Kiitoksia konsultille, joka avusti tarvikkeiden valinnan suhteen :)

  

Ja ainokainen kuva rakenteluprojektin varrelta. En käsitä mihin olen saanut kuvat hävitettyä :p

 

Ahkio toimi oikein hienosti ja kävimmekin pariinkin kertaan makkaranpaistossa Marjakammilla. Kaksi pienimmäsitä matkustivat ahkiossa ja isommat pojat hiihtivät itse.

 

Pikku-E tuntui nauttivat ahkiokyydistä: alkuun kuului hetken aikaa jokeltelua ja laulua, ja seuraavassa hetkessä mimmi olikin jo unten mailla.

Suosittelen ahkion kokeilua kaikille, jotka pitävät hiihtämisestä, mutta eivät pääse kotipihaa edemmäksi lasten ollessa liian pieniä hiihtämään pidempää matkaa. Ahkiossa kulkee kätevästi niin lapset kuin retkieväätkin :)

 

Kelit olivat mitä parhaimmat ja liikenteessä oli paljon muitakin makkaranpaistajia :) 

Isot pojat intoutuivat treenaamaan sauvoitta hiihtoa laavun ympärillä.

 

Sääennusteiden mukaan olisi toiveita hiihtokelien pysymisestä vielä jopa pari viikkoa, joten emmeköhän suuntaan retkelle tulevanakin viikonloppuna :)

Tour de Rovaniemi

Meininki lauantaina oli matkanjohtajaamme lainatakseni "O-o-o-oo ostan gangastaa..." (Gangnam style) ja suunta Rovaniemi, kun bussilastillinen PPOI:n jäseniä lähti pienelle turneelle :D Reissu oli mitä mukavin: isot kiitokset matkaseuralle ja matkanjohtajillemme S&S :) Ensimmäinen etappimme oli Rovaniemen Eurokangas, jossa meitä odottivat sämpyläkahvit, ystävällinen henkilökunta ja tietenkin monen sorttista kangasta. Saimme jokainen myös tervetuliaisina kivat, pienet kangaskassit. EK:sta mukaani lähti farkkua ja kahta erilaista puuvillasekoitetta (ylärivissä alla olevassa kuvassa), joiden käyttötarkoitus pysyköön vielä hetken salaisuutena.

Seuraava pysäkki olikin ehkä eniten odottamani: Ottobre <3 Olin tosin päättänyt, että ostan vain sellaisia kankaita, joita on "ihan pakko saada". Tämä siitä syystä, että jokunen metri trikoita saattaa löytyä kotoakin :D Hienosti selviydyin houkutusten keskellä, ja kotiin lähti ainoastaan punaista palomiestä, kahta raitatrikoota ja Prymin neppipihdit. 

Ottobren pysähdys venähti hieman aiottua pidemmäksi, (bussilastillinen kangashamstereita ja käsinkirjoitettavat kuitit on melko haasteellinen yhdistelmä), ja nälkäisimmät käyttivätkin seuraavana vuorossa olevan, aikataululipsahduksen vuoksi lyhentyneen keskustan pysähdyksen itsensä ravitsemiseen :D Valma Guterin päheepipo näkyykin tässä juomatauolla oman piraattini kanssa :D Kyseinen lankarullapipo tyhjensi reissun palkintopajatson päheinpipo kategoriassa. Reissu vedettiin muutenkin asenteella, pipat päässä koko ajan, ja kyllähän se hieman hilpeyttä herätti- erityisesti Rovaniemen keskustassa :D 

Viimeinen pysähdys tapahtui Napapiirin Marimekolle, josta allekirjoittanut selvisi visusti nolla eurolla :p Tarkoitus oli ollut ostaa tekemääni vaellusahkioon kosteussuojattua markiisia ja olohuoneen korituolien pehmusteisiin uudet päälliset, mutta mitään hakemaani ei löytnyt heidän valikoimastaan. Voinen sanoa, olleeni hieman jopa pettynyt valikoimaan. Kaiken kaikkiaan saalini oli 4m ja hiukan yli 70 euroa-säälittävän aloittelijamaista ;) Kuvassa näkyy ote reissun "syntilistasta" ;) Kangasta ostettiin reilut 500m ja euroja paloi...paljon....

Jatkossa ompelijoiden kannattaa kangaskaupoissa tarkkailla ovatko ne Toripoliisin tarkastamia ja hyväksi havaitsemia :D

Piraatti-päähine valmistui siis tätä reissua varten. Tarkimmat ehkä huomasivat, että sakset, nappi ja neula muodostavat lyhenteen PPOI :D

BubblePocket goes Pirate vol.2 ja hulluhatuntekijä

Piraatti-bubble on valmiina nyt itsellenikin :) Aiemmin valmistui hieman erilainen versio äidilleni joululahjaksi. Tein mekon ilman vetoketjua ja alavaroja. Pään- ja kädentiet kanttasin mustalla resorilla. Askartelin myös mekkoon sopivan hatun hullun hatuntekijän jalanjäljissä. Hökötykselle on oikein käyttöäkin, mutta siitä lisää myöhemmin :D

  

Tikkaukset tein punaisella tehostevärillä. Mekko sujahtaa kohtuullisen vaivattomasti päälle ilman vetoketjuakin. Rinnanympärys on tällä hetkellä pinkeähkö, mutta ongelma ratkennee viimeistään sitten, kun pikku-E luopuu tissistä.

Hatussa on käytetty kovikehuopaa lierissä sekä koristeissa. Kankaat ovat jämäpalat, jotka jäivät yli mekoista. Tekeminen tökki aluksi melkoisesti, niin toteutus kuin ideointikin, mutta pikkumiesten tultua apuun alkoi homma sujua <3

Olohuoneen pöytä

 

Yritän laitella kotiin hiukan keväistä ilmettä, ja tämän olohuoneen kevätasetelman myötä päätin jakaa hiukan erilaisen tekemäni käsityön. Ompelukoneen ja saumurin lisäksi surisuttelen säännöllisesti vähän järempiäkin laitteita, jotka ovat tarkoitettu etupäässä puuntyöstöön.

Tämä olohuoneenpöytä on koottu tammilevystä "uivin" liitoksin ja jalkojen virkaa toimittaa teollisuusvaunun pyörät. Tykkään <3 

Pinta on rosoinen, myyjän mukaan jopa kakkoslaatuinen. Tämä puoli tietenkin piti laittaa paraatipuolelle. Alapuoli on täysin sileä ja tylsä. Samasta puusta rakensimme myös suuren ruokapöytämme kannen.

 

Pöydällämme on nimikin: perhepiirissä häntä kutsutaan "vanhaksi pa****si" :D Nimensä pöytä sai kuvassa näkyvästä viestistä, jonka innokas puutyönmaikka oli jättänyt minulle työhöni sen jälkeen, kun oli tehnyt päätelmän, että työssäni olevat lyijykynän jäljet ovat vanhoja niittejä ja nauloja. Kyllähän saimme naurut entisöintiporukkamme tunnilla XD Materiaali oli nimittäin valmiiksi höylättyä, uutta puuta, jota olin ainoastaan porannut ja jyrsinyt omilla työkaluillani koulun tiloissa. Niitit ja naulat katosivat myös pyyhekumilla ;)

Kankaiden laadusta

Niin ihana harrastus kuin tämä ompelu onkin, on viime aikoina yksi murhe noussut ylitse muiden haittaamaan tekemisen riemua: kankaiden laatu, erityisesti värien suhteen on mielestäni joissakin tapauksissa luokattoman huonoa. Esipesen kankaat aina suositellussa lämpötilassa, jotta väri varmasti kiinnittyisi ja säästyisin myöhemmässä vaiheessa yllätyksiltä värien leviämisen tai kankaan kutistumisen suhteen. Käytän myös värisieppareita ja noudatan "maalaisjärkeä" pyykinlajittelussa, mutta aina tämäkään ei riitä :( 

 

Muutamissa tämän kevään hittikankaissa on noussut ongelmaksi se, että ne imevät värit itseensä tehokkaammin kuin värisiepparit :( Yllä olevassa kuvassa on miehusta ja hiha samasta paidasta. Väriero on vaikea saada välittymään valokuvaan, mutta se on luonnossa vieläkin selkeämpi: miehusta on valkoinen ja hiha vaaleansininen. Miehustan kangas on esipesty yksistään pyykinpesukoneessa ja hihakangas valkopyykissä. Hihakankaan mukana koneessa oli jo muutamia kuukausia käytössä olleet Metsolan valko-mustat Jeeppi-hupparit, jotka neuvottiin liikkeessä pesemään valkopyykin seassa. Huppareita on pesty useaan kertaan eikä mikään muu valkopyykki ole ottanut väriä, paitsi tämä Miina&Manu kangas. Pienin pojistamme oli odottanut M&M paitaa jo pitkään, joten päätin leikkoa kankaan paidaksi värivirheestä huolimatta. Valmiin paidan laitoin koneeseen samaisten Jeeppi-huppareiden kanssa, peukut pystyyn ja tadaa! Ulos koneesta tuli tasaisesti vaaleansinertävä paita- onneksi. (Kaavana Buttoned Up ilman nappilistaa OB 1/2012 )

Mitä kerran nettiin kirjoittaa tai lataa, pysyy siellä aina, ja tästä syystä punnitsenkin aika tarkkaan ennen kuin mistään yrityksestä tai tuotteesta kirjoitan negatiivista palautetta. Vahinkojahan voi sattua ja sattuu, niin kankaan valmistajille kuin jälleenmyyjillekin. Suurin osa kangaskauppiaista hoitaa reklamaatiot asiallisesti (Majapuulle pisteet proaktiivisuudesta) ja erittäin hyvin. Metsola on mielestäni kuitenkin omalla toiminnallaan kritiikkini ansainnut: FB:ssä on useita aktiivisia ompeluryhmiä, joihin kuuluvana tiedän, että muillakin on tiettyjen Metsolan kankaiden kanssa ollut pahoja värinleviämisongelmia, joista ovat myös reklamoineet. Hain paitaan resoria Metsolan myymälästä siinä vaiheessa, kun miehusta ja hihat olivat vielä eriväriset. Otin paidan mukaani näyttääkseni sitä henkilökunnalle, koska useat ompelijat ovat kertoneet Metsolan vastanneen reklamaatioihin "onpas outoa", "ei ole kyllä kukaan muu kertonut, että olisi näin käynyt...". Koska olin päättänyt ommella paidan loppuun värivirheestä huolimatta, kerroin heti alkuun, etten ole vailla hyvitystä tms. vaan haluan näyttää malliesimerkin heidän kankaansa ongelmasta. Kerroin myös, että tarkoitukseni on laittaa valmis paita pesuun ja, että odotan sen muuttuvan kauttaaltaan vaaleansiniseksi kunhan pesen sen muiden vaatteiden kanssa. Tulin oikeastaan surulliseksi kuullessani kiusaantuneen vastauksen: "Onpa outoa. En ole kyllä kuullut, että näin olisi käynyt... Jos haluat katsoa, että saatko hyvitystä, niin laita sähköpostia". En minä sitä hyvitystä ollut kalastelemassa. Olen sen verran mukavuudenhaluinen, että en viitsi muutaman euron takia nähdä sitä vaivaa ja mielipahaa, jos asennoituminen yrittäjällä on valmiiksi nuiva. Toivoisin suoraselkäistä toimintaa liikkeenharjoittajalta ja jatkossa laadukkaita kankaita. Nettiaikana olisi syytä pitää mielessä, että sanonta "hyvä kello kauas kuuluu, paha vielä kauemmas" on ihan eri mittakaavassa kuin aiemmin, koska tieto välittyy sekunneissa ihmiseltä toiselle, lokaatiosta riippumatta. Omalta kohdaltani voin kertoa, että usea kuosi on jäänyt ostamatta siitä syystä, että moni on raportoinut ongelmista. Lopuksi todettakoon, että Metsolan kuosit ovat ihania <3 ja saamani palvelu on ollut ollut aina ystävällistä, ei tosin rehellistä.

Kisuliini - the Troublemaker ;)

Looking for trouble - who? Me? Erikalle tällä kertaa vähän rock-henkisempi kokonaisuus. Body on Ottobren Kisuliini kaavalla (6/2012). Bodyyn liittyy hauska tarina ja voisinkin nakata tähän alkuun kuva-arvoituksen. Mömmö ja pappa toivat lomareissultaan pikkulikalle uuden paidan. Näetkö kuvassa jotain outoa?

 

Näinpä juuri! Äitini oli revennyt kotona huomatessaan, että tulipas ostettua tyttärentyttärelle k-o-i-r-a-n paita XD Muutoin paita teksteineen oli oikein mieluinen, joten sehän piti tuunata käyttökamppeeksi. Raitatrikoon ostin tätä tarkoitusta varten jo aiemmin hamsuista, tuunausprojekti on vain odottanut inspiraatiota tähän saakka.

Bodylle piti tietenkin saada kaveriksi räväkkä hamonen. Samalla sain syyn (viimeinkin) kokeilla uuden koneeni applikointiominaisuuksia. Hameen kiilat ovat kierrätysfarkkua ja samaa raitatrikoota kuin bodyssakin. Kalloapplikaatio on puuvillaa ja toteutettu suhteellisen vaativissa olosuhteissa hameen omistajan härpätessä sylissä aplikoinnin ajan- ei siis ole ihan jokainen kaarre huippuunsa hiottu ;) Vaihdoin saumuriin toisen neula- jasiepparilangan punaisiksi tuomaan ilmettä helman huolitteluun. Rypytin helmaan myös pehmeän verkkotyllin koristeeksi.  Vyötäröllä on kaksinkertainen, musta resori. Testasin samalla koneen kirjoitusommelta -onpahan ainakin  selvää, että kuka on "hankaluuksi etsimässä" ;)