Repun täytteeksi MonsterEnergy-penaali

Monster Energy Drink, tai oikeastaan heidän logonsa, näyttää olevan kuumaa kamaa niinkin pienten miesten keskuudessa kuin alakoululaiset. Ekaluokkalaisemme halusi penaalin, joka muistuttaisi kyseisen juoman tölkkiä. Oikeista energiajuomista lapsemme saavat pysyä kaukana, mutta pojan toiveen yritin kuitenkin täyttää :)

Penaalin päätyihin laitoin kovikehuopaa, jotta kynäkotelo pysyisi edes vähän muodossaan. Applikointi tuottaa allekirjoittaneelle edelleen tuskaa, mutta tosissani yritän- ehkäpä se jonain päivänä alkaa sujumaan :) Pantti ja nimi on tehty ompelukoneen kirjasinpistoilla. Esitellessäni miehelleni valmiita tekstejä, tokaisi hän suorilta, että: "Pantti on muuten väärin! Se on 0.15€." Puolustaudun sillä, että nestemäisiä on tullut aika vähän nautiskeltua viimeisten kahden vuoden aikana ;D

Betoniset raparperinlehdet

 

Ompelut ovat jääneet oikein todella vähälle jo jonkin aikaa. Syynä tähän on pieni askreemme, jota autotalliksikin kutsutaan. Rakentelemme mieheni kanssa kahdestaan noin 60 m2 + autokatos kompleksia "apunamme" neljä riiviöitä, joten kaikki luovuus on valjastettava töiden eteenpäin saattamiseksi (ja mielenterveyden säilyttämiseksi ;) ) Valoimme lattian maanantaina, ja ylimäääräiset betonit hurautin parille raparperin lehdelle. Irrottelin lehdet seuraavana päivänä, ja tänään betonilehdet olivat näennäisesti kuivat. Nämä tulevat käyttöön kynttilän alustoiksi kuistille.

Jos lehtiä haluaa käyttää esimerkiksi astinkivinä, kannattaa rakennetta vahvistaa kanaverkolla.

Pieni kurkkaus aikasyöppöön: Katon höyrynsulun saimme paikoilleen tänään sekä osan koolauksista. Huomenissa pääsemmekin jo väliseiniä rakentamaan :) Tänne muutta myös ompsuni tallin valmistuessa.

Kesämies Kekkonen BMX-touhuissa

Tuleva ekaluokkalaisemme innostui bmx-pyöräilystä ja scoottamisesta tänä kesänä, ja herra löytyykin usein viereiseltä rampilta hyppelytouhuista. Huput ovat myös tosi IN, joten tähän 7-vuotiaan kekkis-synttäriteeppariin toiveena oli, yllätys yllätys, huppu.

Kesämies Kekkonen on  ompeluryhmä SaVan kangas: Leena Rengon kynästä, toteutettu yhteistyössä Käpysen kanssa. Kuosi on niin ruma, että se on jo komea :D Melkein voin kuulla "Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen..."

Yhdelle herroista täytyi aplikoida lippis :D Paidan kaava on Be Careful Out There (Ottobre 4/2012) lyhennetyillä hihoilla - meidän Kapen suosikki <3

Suuri ruokapöytä Singerin rungoista

Julkaisen tämän askareen silläkin uhalla, että tulen kivitetyksi ompelun harrasteporukoissa ;) Minulla löytyy kotoa aika monta ompelukonetta: neljä näistä tosin on purettu alkuperäisestä ulkoasustaan ja osat niistä valjastettu muuhun käyttöön. Taloa suunnitellessamme yksi vaatimus oli iso ruokailuerkkeri, johon mahtuisi hyvän kokoinen ruokapöytä. Etsiskelimme pöytää hyvän tovin ja näytti jo siltä, että mittatilaustyö puusepältä on ainoa vaihtoehtomme, kunnes yhtäkkiä keksin, että sopiva pöytä syntyisi Singerin valurautajaloista. Tuossa vaiheessa meiltä löytyi ainoastaan yksi vanha Singer, jota emme raaskineet uhrata tähän projektiin (valmistettu sarjanumeronsa perusteella 1905-1910), joten  seuraavaksi alkoi armoton Singerin metsästys.

Koneiden löydyttyä edessä oli jalkojen irroitttaminen levyistä ja osassa rungoissa myös ruosteenpoisto. Pöytälevyn lopullista kokoa mallailimme isolla pahvilla terassilla :D

Rungot ovat niin painavat, että pöytä piti koota paikalleen. Tässä menossa vielä viimeiset siistimiset ennen  pöytälevyn kiinnittämistä.

Pöytälevyn koko on 140cm x 180cm ja paksuus n. 4.5 cm. Levyllä on painoa niin paljon, että jouduimme kiinnittämään senkin osissa, koska emme olisi saaneet nostettua ja käännettyä sitä kahdestaan. Pelkäsimme myös, että käännöstä johtuva "rasitus" olisi voinut rikkoa kiinnityksen.

 

Pöytälevyn kiinnitys puolessa välissä. Pöytälevy on rouheaa tammea, josta laitoimme "huonon" (koloisen) puolen paraatipuoleksi. Pintakäsittelyn tein Osmo Colorin puuvahalla (väri konjakki) ja Topoililla.

Minä niin tykkään tästä pöydästä <3 Lopuksi huomautettakoon, että ompelukoneet ovat edelleen tallessa ja pääsevät aikanaan koristamaan tulevaa kesäkeittiötämme.

Mekkotehtaan Riine, vuodelle 2014

Pienentelin Mekkotehtaan Riinen kaavaa tavoitteena tehdä pikku-neidille tälle kesälle mekko. Lopputulos on kuitenkin kooltaan sellainen, että tämä mekko pääsee pitoon vasta kesällä 2014 :´( Mekko on mielestäni söpöinen, ja juuri nyt ei hirveästi lohduta, että "on sitten ensi kesälle mekko valmiina". Kirjassa oli vinkkinä, että tyköistuvampaa ilmettä varten kannattaisi valita pienempi koko. Dippainssinä luin tietenkin ohjeet vasta jälkikäteen, joten ei voi kuin syyttää itseään ;)

Mutta vakavasti puhuen, ja vinkkinä muillekin jotka pienentelevät näitä Mekkotehtaan mekkosia: Meidän neiti käyttää kokoa 80 ja tässä mekossa pienensin kaavaa suoraan sarjan suhteessa. Nyt luettuani kirjoittajien vinkin tulkitsisin, että tämä ompelemani kappale on luultavasti sopiva kokoa 86/92 käyttävälle, mitä tukee myös mutu-tuntuma sovitettuani mekkoa tytölle. Jotta mekosta tulisi sopiva 80 kokoiselle, pienennän mekon leveydestä sarjan suhteessa vielä yhden koon leveydestä, mutta pituudesta ainoastaan helmakappaleesta. Tämä siksi, että etukaarroketta ei voi enää lyhentää, jos haluaa pään mahtuvan. (Katariinasta puolestaan tuli sopiva yhdenkoon pienennyksellä sarjan suhteen) Näitä pehmoisia puuvilloja ei harmikseni ole riittävästi enää toiseen mekkoon, joten lienee pakko suunnitella uutta Ottobren reissua Rovaniemelle- pitäähän tyttärelle mekko saada ;D

Raskaampaa luettavaa :D

Pinterest on pahasti koukuttava, kaiken pienen näpertelyidean lähde. Eräänä aamuna vastaani tuli hauska kuva, jossa portaille oli lastattu melkoinen määrä kirjoja. Tarkemmalla tarkastelulla kirjat osoittautuivat maalatuiksi tiiliksi, ja siinä samassa muistin nähneeni tallin nurkilla pyörimässä muutaman takan muurauksesta ylijääneen yksilön.  Pojat ovat kaikki melkoisia Harry Potter faneja, joten oli itsestäänselvää, että taikakirjojahan meidän piti askarrella :)

 

Alkemiaa, kummituksia ja tietenkin "The Monter Book of Monsters". Piirtely ja maalailu eivät ole vahvinta osaamistani, mutta tämä oli oikein mukavaa ajanvietettä lasten kanssa :) Maalasimme tiilet akryylimaaleilla, ja ennen ulos viemistä suihkutan niihin vielä lakkakerroksen.

Poikien kirjat: vasemmalla ylhäällä Tom Valedron päiväkirja. Huomatkaa Basiliskin hampaan jättämä reikä kannessa :) Oikealla The Monster Book of Monsters ja etualalla Voltemoolin kilja <3

Iloinen hiippahaalari Posliinikoirasta

Voiko hiippahaalareita olla liikaa? Meillä oli selkeästi tarve vielä (ainakin) yhdelle, ja niinpä Posliinikoirat muotoutuivat hupulliseksi jumpsuitiksi Pikku.E:lle. Sokerihiirtä ja Perhosprinsessaa on pidetty aika paljon, ja molemmat ovat osoittautuneet toimiviksi malliltaan neidillä, jonka pääasiallinen liikkumismuoto on vielä konttaaminen. Ainoa muutos, jonka teen seuraavaan versioon, on nepparit helpottamaan vaipanvaihtoa.

 

Yhdestä raportista riitti juuri sopivasti n. 80 senttiseen haalariin. Etukappaleessa on Piskett edestä ja takakappaleessa samainen koira takaapäin. Pollar pääsi hupun sivuille.

 

Aluksi en lämmennyt tälle kankaalle lainkaan, mutta jostain tuntemattomasta syystä kuitenkin tilasin sitä raportin verran. Siinä vaiheessa, kun sain idean tehdä (tästäkin) jumppiksen, olin jo täysin myyty. Pidän todella paljon kankaassa olevista "ohjeista" ja "apuviivoista", sekä siitä, että vaatteen etu- ja takapuoli ovat nyt erilaiset. Vaihtelua rivissä töröttäviin kuvioihin :)

Neitiskä on oppinut näiden haalareiden myötä pitämään päässään jonkin verran lakkiakin. Huppu pysyy jo tosi hyvin ja lakki löytyy maahan vintattuna huomattavasti harvemmin kuin ennen :D

"Hui! Kato isi, ilman toista kättä!"